Pienet korjaavat liikkeet palauttavat toivon

16.12.2014

Terapiatalon vastaanotolla nauretaan paljon. Kun omaa tarinaansa alkaa kertoa ulkopuoliselle ammattilaiselle rehellisesti, saattaa itsekin yllättyä, kun kuuntelee itseään. Tarina on lähes poikkeuksetta uskomaton. Uskomaton selviytymistarina. Mutta se on myös sarja asioita, jotka tuntuvat menneen ihan pieleen. Eräs ihastuttava viisissäkymmenissä oleva nainen on viime viikkoina kertonut omaa tarinaansa. Onkin kyllä aikamoinen tarina. Tukka pörrössä, posket keskittymisestä helottaen hän kuluneella viikolla äkkiä nosti katseensa puoleeni, huokaisi syvään ja kysyi ”Onks toivoo? Olimme hetken hiljaa ja purskahdimme molemmat nauruun. Yksi elämäni huippuhetkistä, sanoisin.

On toivoo. Meistä jokainen saa itse valitsemallaan hetkellä ja tavalla alkaa tehdä korjaavia liikkeitä. Hyvin pieni muutos – käyn joka päivä kävelemässä lähimetsässä – saattaa tuoda mukanaan ennalta-arvaamattomia positiivisia seurauksia. Tutustumiskäynnillä ollut nuori äiti on ollut viime aikoina sen verran väsynyt, että läheiset ovat olleet hyvin huolissaan. Huoli on johtanut läheisten osalta toimenpiteisiin, jotka ovat asiakkaalle rajoittavia ja järkyttäviäkin. Ylläoleva sopimus metsässä kävelemisestä tuo mukanaan monenlaista helpotusta myös läheisille, jotka näkevät selkeän eron aikaisempaan. Ja kun käymme pienen ajatusleikin siitä, että hän 30 päivän ajan kävelee joka päivä metsässä tai 30 päivän ajan ei tee sitä, voinnissa voi kuukauden kuluttua olla eroa.

Ylläoleva esimerkki kertoo siitä, että vaikka edessä oleva tehtävä tuntuu loputtoman vaikealta ja mahdottomalta, sen pilkkominen pieniin osiin tekee siitä enemmän mahdollisen. Ei kukaan odota, että muutokseksi on nopea ja tehokas, usein olet itse ainoa joka sitä odottaa, tai jopa edellyttää, itseltään. Me muut olemme lempeitä kärsimyksesi todistajia, aivan kuten sinäkin usein olet lempeä meille. Sinun tulee olla yhtä reilu itseäsi kohtaan kuin olet meitä kohtaan. Kun vertaat itseäsi muihin, tee sekin reilusti. Jos olet urheilusta pitävä mies ja haluat olla hyvässä kunnossa, älä vertaa itseäsi ensimmäiseksi Alexander Stubbiin (jonka nimi pyörähtelee miesten puheissa vastaanotolla joskus jopa useita kertoja viikossa). Miten muuten luulet että suhtautuisit minuun, jos kertoisin mokanneeni pahemman kerran? Mielessäsi sekunneissa syntyvä dialogi on hyvin toisenlainen kuin se monologi, jonka paukuttaisit itsellesi, arvelen.

Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi; ensin itse, sitten lähimmäinen.

Silva

« Takaisin