Kuka herättää minut

12.12.2020

Onni, kerro minulle,
jos tulet, mistä minä
sinut tunnen?
Onko sinulla ruusu korvan takana?
Silmissä kolme valtamerta, huulilla
kuuden kevään linnut ja naurulle tuoksuvat tuulet?
Onni, jos minä nukun, herätä minut,
ravistele tyhjäksi minun surujeni pähkinäpuu.
Onni, kun se saapuu se kantaa suurta säkkiä
sylissään.
Siihen se minun murheeni kätkee kaikki,
virran vietäväksi heittää.

- Tommy Tabermann -

 

Mitä onni on?

Antiikin Kreikassa ymmärrettiin ihmisen olevan onnellinen, kun sai elää ilman suuria onnettomuuksia ja sairauksia.

Sen sijaan nautintoon, ulkoisten menestyksen merkkejä tähtäävässä hedonismissa taas miellyttävien ja epämiellyttävien kokemusten välinen tasapaino kuvasi onnellisuutta. Tällaisessa elämäntavassa mikään ei tahdo riittää. Aristoteleen eudaimonia suomennetaan onnellisuudeksi, mutta sekin vielä kertoo menneen ajan määritelmästä, mitä onni on; ulkoisesti onnistunutta elämää.

Nykyään eudaimoniaa voisi paremmin kuvailla sanalla kukoistus, jossa keskitytään elämän kokonaisvaltaiseen ajatteluun; yksilön tyytyväisyyteen omaa elämää kohtaan. 

Voisiko onni olla siis pääosalta eudaimonista, jota hedonistiset nautinnon hetket täydentävät?

Vain muutos on pysyvää

Itse olen lukuisia kertoja joutunut päästämään asioista, paikoista ja jopa ihmisistä irti, jotta uusi sivu on päässyt kääntymään ja uudelle on tullut tilaa syntyä. Olo on tuntunut surulliselta ja sillä hetkellä kaikkea muuta kuin onnelliselta. Kuitenkin ajan kanssa olen päässyt toteamaan, että oli hyvä että ko asia tapahtui, enkä katkera siitä, että se loppui. Vain muutos on pysyvää. Ja kaikella on aikansa. Mikään ei pysy lopullisesti samanlaisena ikuisuuksiin. Ja tämän hyväksyminen on tuottanut onnea. Kiitollisuutta. Toivoa ja kutinaa hyvästä elämästä, onnellisesta elämästä, vaikka siihen on kuulunut haastaviakin aikoja.

Emeritusprofessori Markku Ojasen lyhyen ja ytimekkään määritelmän mukaan onnellisuus on sitä, että ihminen on täysin tyytyväinen nykyhetkeen eikä kaipaile sen enempää mennyttä kuin tulevaakaan. Mielestäni tähän päästään vasta, kun ihminen on valmis. Valmis päästämään irti menneestä, valmis menemään kohti uutta. 

Meneekö se siis niin, että elämä tapahtuu sillä välin, kun suunnittelen muuta?

Onni ja onnellisuus ovat olotiloja ja tunteita. Vaikka emme ajattele asiaa, voimme olla hyvin onnellisia aivan kuin voimme olla onnettomia ja huonolla tuulella, vaikka elämä muuten kulkisikin aika normaalia rataansa. Olemme sopeutuvaisia. Vasta muutos voi herättää meidät huomaamaan, mitä se tuottaa hyvinvoinnille. 

Kannattaako onnea siis tavoitella?

Kyllä. Aina on mahdollista lisätä hyvinvoinnin ja ilon tunteita, harjoittamalla erilaisia hyvinvoinnin taitoja ja jopa itse tuottaa hyvinvointia lisääviä hormoneja ylläpitämään kestävää onnea, joka ei häviä vaikka elämässä olosuhteet muuttuisivatkin.

Itse olen tällä hetkellä onnellinen unelmieni täyttymisestä: mahdollisuudesta auttaa muita etsimään omaa onneaan, auttamaan, kun on paha olo ja ahdistaa. 

Olen käynyt pitkän matkan kohti unelmaani. Matkaani on tukenut lastentarhanopettajan, luokanopettajan, opettajakouluttajan sekä rehtorin koulutukset ja nyt parhaillaan käynnissä oleva Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti -koulutus.   Lähteenäni on ollut oman elämäni kaari sekä tärkeimpinä kouluttajina neljä aikuista lastani sekä viisi lastenlastani. Tiedän, että nyt olen oikeassa paikassa. Ja ennen kaikkea NYT on se oikea aika.

Maitta

 

« Takaisin