Outi: Parisuhteen monet haasteet
01.12.2014
Paikalleen jämähtänyt parisuhde. Kolmiodraama. Rakastanko enää puolisoani? Minä rakastan, mutta puolisoni ei enää halua minua. Lapsettomuus. Rakkaus muuttui vain ystävyydeksi. Haluaisin parisuhteen, mutta en löydä sitä oikeaa. Uskottomuus. Väkivalta. Avioero. Kasvoimme erillemme. Meillä ei ole enää mitään yhteistä. Vallankäyttö parisuhteessa. Kuka rakastaisi minua juuri tällaisena?
Perinteisestihän ajatellaan, että ihmiset pyrkivät löytämään rinnalleen kumppanin, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut. Parisuhde, ja se että saa jakaa elämänsä toisen kanssa, voi olla avaimena suurimpaan onneen. Samaan aikaan parisuhteen ongelmat voivat myös olla niitä suurimpia surun ja murheen aiheita ihmisen elämässä. Parisuhde pitää sisällään loputtoman määrän sellaisia aiheita, jotka ovat hyvin yleisiä syitä hakeutua terapiaan. Edellä mainitut teemat ovat vain murto-osa niistä teemoista, jotka linkittyvät jotenkin parisuhteen ympärille.
Parisuhteen ongelmat ovat harvoin yksiselitteisiä. Se, että asiat ovat menneet solmuun, on usein monien asioiden summa. Monesti pariskunta päätyy parisuhdeterapiaan selvittelemään ongelmia, joihin ei enää löydy ratkaisua kotikonstein. On kuitenkin tärkeää muistaa hoitaa parisuhteen osapuolia myös yksilöinä. Kun päästään henkilökohtaistenkin ongelmien lähteille, on mahdollista selvittää, missä parisuhteen ongelmien suurin kipupaikka piilee.
Yksikään parisuhde ei ole samanlainen – miten voisikaan olla, koska olemme yksilöinäkin niin erilaisia. Psykologi ja psykoterapeutti Vesa Nevalainen listaa parisuhdeoppaassaan seuraavanlaiset parisuhdetyypit: Kulissisuhde, seksisuhde, säälisuhde, pelkosuhde, kuollut suhde ja rakkaussuhde. Jokainen näistä suhdetyypeistä rakentuu aivan erilaisille lähtökohdille. Näin ollen voidaan ajatella, että sama ongelma, vaikkapa uskottomuus, saa hyvin eri merkitykset parisuhteen osapuolille riippuen siitä millainen suhde alun alkaen kyseessä. Parisuhde on myös saattanut ajautua sellaiseen pisteeseen, että yhdessäolo ei ole enää mahdollista. Ääripäänä voidaan pitää pelkoa ja uhkaa parisuhteessa. Väkivalta on valitettavan yleistä suomalaisissa parisuhteissa, ja tapaukset nujertavat uhrin omanarvontuntoa ja itsetuntoa vaarallisella tavalla. Pahoinpidelty alkaa pitää itseään huonona ja arvottomana, eihän häntä muuten näin kohdeltaisi. Väkivalta ei kuulu parisuhteeseen missään muodossa – ei fyysisenä eikä henkisenä. (Nevalainen 2006.) Väkivalta ja uhkaukset parisuhteessa ovat ehdottoman päteviä syitä hakea ulkopuolista apua.
Parisuhde olisi parhaimmillaan suhde, jossa kaksi ihmistä jakaa yhteisen halun elää elämäänsä yhdessä. Jokaiseen parisuhteeseen kuuluu toki vaiheita, jolloin sitä halua koetellaan. Ihanteellista olisi kuitenkin, jos vaakakuppiin jäisi enemmän niitä positiivisia asioita kuin negatiivisia. Jos parisuhde tarjoaa vain kohtuutonta kuormaa, on sitä lastia ehkä tarpeen purkaa ammattilaisen avustuksella. Yhdessä ja erikseen.
Teksti: Outi Hildén